Välilevyn pullistuma syntyy, kun selkärangan nikamien välissä oleva välilevy kupertuu ulospäin, mutta sen ulkokerros pysyy ehjänä. Tämä aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja voi tuntua esimerkiksi alaselän tai niskan kipuna.
Pullistumat eivät ole vain vanhenemisen vaivoja. Välilevyt alkavat kuivua ja menettää kimmoisuuttaan jo kolmannella vuosikymmenellä, mikä tekee niistä alttiimpia muutoksille. Myös kuormittava työ, tukilihasten heikko kunto ja huono työergonomia lisäävät riskiä.
Moni säikähtää diagnoosia “välilevyn pullistuma”, mutta on hyvä muistaa, että kyse on todella yleisestä, ja usein täysin hyvänlaatuisesta löydöksestä. Useimmat pullistumat rauhoittuvat ajan kanssa ilman leikkausta, ja välilevyn pullistuma hoito kotona oikean liikunnan, liikeharjoitteiden ja ergonomisten ratkaisujen avulla voi olla erittäin tehokasta.
Mikä on välilevytyrä?
Välilevytyrä syntyy, kun välilevyn ulkokerrokseen tulee repeämä ja sen sisäosaa purkautuu ulos. Välilevyjä voi ajatella ikään kuin pehmeinä, nesteen täyttäminä tyynyinä nikamien välissä. Tyrässä yhden tällaisen tyynyn pinta rikkoutuu, ja sisämateriaalia pääsee pursuamaan ulos. Juuri tämä ulospuristunut, hapan aines voi painaa hermojuuria ja ärsyttää niitä, mikä tekee oireista usein selvästi voimakkaampia kuin välilevyn pullistumassa.
Välilevytyrä voi oireilla säteilevänä kipuna esimerkiksi jalkaan tai käsivarteen riippuen siitä, missä kohtaa selkärankaa se sijaitsee. Tyypillisiä hermo-oireita ovat tunnottomuus, pistely ja joskus myös lihasvoiman heikkeneminen. Välilevytyrä hoito keskittyy usein konservatiivisiin menetelmiin, kuten liikeharjoitteisiin, fysioterapiaan ja ergonomisiin ratkaisuihin.
Vaikka välilevytyrä kuulostaa usein pelottavalta, on hyvä muistaa, että keho pystyy usein parantamaan tilannetta itse. Myös välilevytyrät rauhoittuvat usein itsekseen ajan myötä, ja oikeanlaisella kuntoutuksella oireita voidaan helpottaa merkittävästi.
Mikä ero on välilevyn pullistumalla ja välilevytyrällä?
Lyhyesti kerrottuna pullistumassa välilevy kupruilee ulospäin, mutta sen ulkokerros pysyy ehjänä. Tyrässä taas ulkokerros repeää ja sisäosaa pääsee purkautumaan ulos.
Ero näkyy myös oireissa. Pullistuma aiheuttaa yleensä paikallista kipua selässä tai niskassa ja voi aiheuttaa jäykkyyttä. Tyrä puolestaan voi tuoda mukanaan säteilevää hermokipua, pistelyä, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta raajoihin. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa oireiden luonne - paikallinen kipu viittaa usein pullistumaan, kun taas säteilevä kipu ja hermo-oireet voivat kertoa tyrästä.
Oireet – mitä kannattaa seurata?
Yhteenvetona voidaan sanoa, että tyypillisiä välilevyvaivojen oireita ovat paikallinen selkä- tai niskakipu, jäykkyys ja liikkuvuuden rajoittuminen, raajoihin säteilevä kipu tai tunnottomuus, pistely ja lihasheikkous.
Tavallisten oireiden lisäksi on tärkeää tietää myös vakavat varoitusmerkit, jotka vaativat nopeaa hoitoa. Näitä ovat äkillinen ja merkittävä lihasheikkous jalassa, tunnottomuus sukuelinten tai peräaukon alueella sekä virtsaamis- tai ulostamisvaikeudet. Jos tällaisia ilmenee, on hakeuduttava heti lääkärin arvioon.
Oireiden seuraaminen on hyödyllistä siltä osin, että tunnistaa selkeät muutokset tai vakavat merkit. Sen sijaan jatkuva kipuun keskittyminen voi helposti lisätä huolta ja ylläpitää kipukokemusta. Tavoitteena ei ole tarkka oirepäiväkirja, vaan kokonaiskuvan ymmärtäminen ja arkeen palaaminen mahdollisimman normaalisti.
Miksi välilevyvaiva syntyy?
Välilevyvaivoja voi esiintyä jo nuorella aikuisella, sillä välilevyt alkavat menettää elastisuuttaan 30 ikävuoden jälkeen. Ikääntymisen myötä riski lisääntyy, mutta vaiva voi kehittyä myös rasituksen tai vamman seurauksena.
Välilevyvaivojen riskiä lisäävät esimerkiksi:
raskas fyysinen työ
heikko keskivartalon lihaskunto
perinnöllinen alttius
tupakointi
ylipaino
On hyvä muistaa, että kyseessä on usein monen tekijän yhteisvaikutus, ei yksittäinen syy. Ymmärtämällä riskitekijöitä voit myös itse vaikuttaa siihen, miten selkä kestää arjen kuormituksia ja ehkäistä lisävaivoja.
Hoito ja arjen apukeinot
Suurin osa välilevyvaivoista paranee ilman leikkausta. Toipumisen kannalta tärkeintä on pysyä liikkeessä ja välttää pitkäaikaista vuodelepoa. Vaikka liikkeelle lähtö voi tuntua pelottavalta kipujen kanssa, tutkimukset osoittavat, että se on turvallista ja tehokasta. Kevyt liikunta, kuten kävely, uinti tai pyöräily, tukee selän toimintaa ja nopeuttaa paranemista. Fysioterapeutin ohjaamat harjoitteet vahvistavat keskivartalon lihaksia, parantavat liikkuvuutta ja auttavat ymmärtämään kipua.
Kylmä- tai lämpöhoito voi tuoda tilapäistä helpotusta. Arjen ergonomia – kuten hyvä istuma-asento ja oikeat nostotekniikat – tukee selän toipumista. Myös oikeat apuvälineet voivat tehdä arjesta huomattavasti helpompaa. Esimerkiksi selän tukivyöt tukevat selkärankaa liikkeen ja levon aikana, jolloin liikkuminen ja arki sujuvat kivuttomammin. Näiden avulla voit edistää toipumistasi ja jatkaa rutiineja mahdollisimman normaalisti.
Välilevyn pullistuman hoito kotona onnistuu usein näiden keinojen avulla, mutta joskus tarvitaan lääketieteellisiä toimenpiteitä. Välilevyn pullistuman leikkaus harkitaan, jos oireet eivät lievity kohtuullisessa ajassa, kipu on voimakasta tai ilmenee hermo-oireita. Välilevytyrän leikkauksia puolestaan tehdään harvoin, ja useimmiten konservatiivinen hoito riittää.
Milloin selkäleikkaus on tarpeen?
Useimmissa tapauksissa välilevyvaivat paranevat konservatiivisin keinoin ilman leikkausta. Leikkausta harkitaan, jos oireet eivät ota lievittyäkseen kohtuullisen ajan sisällä, kipu on hyvin voimakasta tai ilmenee vakavia hermo-oireita. Leikkaus tehdään poistamalla hermoa painava välilevymateriaali. Useimmiten potilas toipuu varsin nopeasti fysioterapeutin ohjauksen tukemana ja palaa ennen pitkää normaaliin arkeen.
Näin voit ehkäistä välilevyvaivoja
Selän hyvinvointia voi tukea monin tavoin jo ennen kuin vaivoja ilmenee. Tärkeää on liikkua ja pysyä aktiivisena sekä huolehtia keskivartalon lihaskunnosta, sillä vahvat lihakset tukevat selkärankaa ja vähentävät välilevyille kohdistuvaa kuormitusta. Jaloittelutauot ja asennon vaihtelu työpäivän aikana pitävät selän liikkeessä ja ehkäisevät nikamiin kohdistuvaa, pitkäaikaista painetta. Myös ergonomia on olennaista: sopiva työtuoli, työtaso ja muut ratkaisut tukevat selkärankaa ja tekevät arjesta sujuvampaa.
Kuitenkaan jokaista liikettä ei ole tarkoituksenmukaista seurata, sillä keho ja selkä on luotu liikkumista varten. Pienillä, selkäystävällisillä muutoksilla ja terveillä elämäntavoilla voit tukea selän hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Vinkkejä arkeen välilevyvaivan kanssa
Välilevyn pullistuman tai välilevytyrän kanssa arki voi tuntua haastavalta, mutta oikeilla välineillä ja pienillä arjen valinnoilla voit helpottaa oloa ja tukea toipumista. Liike on tärkeää – kevyt kotityö, kävely tai muu rauhallinen liike edistää selän aineenvaihduntaa ja palautumista. Panosta myös nukkumisasentoon: sopiva patja ja tyyny tukevat selkärankaa ja helpottavat palautumista yön aikana.
Oikeat apuvälineet voivat tehdä arjesta välilevyongelmien kanssa huomattavasti kevyempää. Me ApuLapissa tarjoamme ortopedisia selkätukia eri korkuisina, jotka tukevat selkää liikkeessä ja istuessa. Lämpö- ja kylmähoitotyynyt auttavat rentouttamaan lihaksia ja lievittämään kipua, ja nystyräpallot sopivat selän hierontaan ja lihasten aktivoimiseen. Tarttumapihdit auttavat tavaroihin kurottamisessa kun selkä on akuutisti jumissa. Näiden avulla voit jatkaa rutiineja mahdollisimman normaalisti ja liikkua turvallisesti välilevyvaivoista huolimatta.
Yhteenveto
Välilevyn pullistuma ja välilevytyrä ovat yleisiä selkävaivoja, mutta ennuste on useimmiten hyvä. Pullistuma on yleensä lievempi ja aiheuttaa paikallista kipua, kun taas tyrä voi tuoda mukanaan säteileviä hermo-oireita. Moni välilevyongelma rauhoittuu ajan myötä itsestään, ja oikeanlaisella liikunnalla, kuntoutuksella ja arjen valinnoilla voit itsekin vaikuttaa toipumiseen merkittävästi.
Leikkausta tarvitaan vain harvoin, ja suurin osa vaivoista helpottaa konservatiivisin keinoin. Sen sijaan pienillä muutoksilla ja kehon kuuntelulla on suuri merkitys selän hyvinvoinnille.
Jos kaipaat apua sopivien apuvälineiden tai tukiratkaisujen valinnassa, me ApuLapissa olemme tukenasi. Fysioterapeuttina haluan rohkaista sinua luottamaan kehon kykyyn toipua ja ottamaan aktiivisen roolin selkäsi hyvinvoinnin tukemisessa!
Selkäkipua kuulee usein sanottavan "issiakseksi". Mitä se sitten tarkoittaa? Lyhyesti sanottuna iskiaskipu on selkäperäistä, jalkaan säteilevää kipua. Se on yksi kaikista yleisimmistä selkään ja alaraajoihin liittyvistä vaivoista, koskettaen meistä jopa joka neljättä jossain vaiheessa elämää. Tässä artikkelissa käymme läpi tämän vaivan yleisimmät oireet, hoitokonstit sekä harjoitukset, joiden avulla voit helpottaa oloasi ja tukea toipumista.
Selkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua fysioterapeutin tai lääkärin tai vastaanotolle. Monen selkävaivan taustalta löytyy välilevyn pullistuma tai välilevytyrä. Hyvä uutinen on se, että useimmat välilevyvaivat helpottavat itsekseen ajan myötä. Oikeanlaisilla konsteilla paranemista voi edesauttaa, ja usein arkeen on mahdollista palata ajan myötä ilman leikkaushoitoa.
Moni odottaja yllättyy, kuinka varhain liitoskivut voivat alkaa. Kivut voivat olla voimakkaita ja estää hetkellisesti jopa liikkumisen, mikä voi huolestuttaa ja johtaa pohtimaan, onko kaikki kunnossa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on yleensä täysin normaali osa raskauden etenemistä. Oloon on olemassa monia helpottavia keinoja.
Nivustyrä (hernia inguinalis) on yksi tavallisimmista vatsanpeitteiden heikkouksista, joka voi aiheuttaa epämukavuutta ja haitata arkisia toimintoja. Se ilmenee usein nivusalueella pullistumana, joka voi olla ajoittain kivulias tai jopa täysin oireeton. Mikä saa tämän vaivan kehittymään, ja miksi se vaatii joskus kiireellistä hoitoa?
Tässä artikkelissa pureudumme tämän ikävän vaivan oireisiin, sen mahdollisiin riskeihin sekä keinoihin hallita vaivaa itsehoidolla tai apuvälineillä. Lisäksi käsittelemme tilanteet, joissa on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon ja harkita kirurgista hoitoa. Lue eteenpäin ja löydä vastaukset nivustyrää koskeviin kysymyksiin.
Kuvittele kaunis talvipäivä, kun hiihtäessäsi laskette jyrkän mäen alas. Yhtäkkiä tasapaino pettää, kaadut, irrotat otteen sauvasta ja yrität ottaa kädellä vastaan maasta, mutta kaaduttuasi huomaat, että hiihtosauva on jäänyt maan ja peukalon väliin, mikä on vääntänyt peukaloa. Kipu kädessä on terävä ja myöhemmin huomaat turvotusta peukalon tyvessä. Tämä voi olla klassinen esimerkki hiihtäjän peukalosta – vammasta, joka on tuttu erityisesti talvilajien harrastajille.
Rollaattori on tuttu apuväline katukuvassa ja se tarjoaakin monia hyötyjä erityisesti ikääntyville ja liikuntarajoitteisille henkilöille. Rollaattorin avulla liikkuminen on kevyempää ja turvallisempaa, joten se on hyvä arjen kumppani. Tässä artikkelissa tarkastellaan rollaattorin käytön hyötyjä ja avataan yksi inspiroiva asiakaskertomus.
Valmisapuvälinevalikoimamme on laaja ja yksi eniten kysytyistä tuotteistamme on rannetuet. Ranteen vaivat vaihtelevat kulumista tapaturmiin, eikä olekaan ihme, jos rannetuen käytön aloitukseen liittyy useita kysymyksiä. Tässä blogitekstissä kerromme vastaukset viiteen yleisimpiään kysymykseen koskien rannetukia ja niiden käyttöä.
Syyskuussa vietetään kansainvälistä kipukuukautta teemalla ”Kivunhallinta on tekoja”. Tänä vuonna kipukuukausi nostaa esiin kivunhallinnan keinoja. ApuLappi nostaa blogitekstissään esille painevaatteet osana kivunhallintaa.
Lapsen ja nuoren jalka kasvaa nopeasti, joten kenkien sopivuus tulisi tarkistaa säännöllisesti. Jalkaterän koko voi muuttua jopa kahden kuukauden välein. Tässä blogitekstissämme kerron vanhemmille ja huoltajille, jotka pohtivat kenkien valintaa lastensa kanssa, miten oikean kokoiset jalkineet valitaan ja minkälaisiin muihin asioihin valinnassa on syytä kiinnittää huomiota.
Laskimovajaatoiminta on yleinen sairaus, jonka tarkkaa syytä ei tunneta. Yksi tavallisimmista oireista on suonikohjut. Vaikeimmissa tapauksissa tila voi johtaa hitaasti paraneviin alaraajahaavoihin. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen sitä, mitä laskimovajaatoiminnasta johtuvat alaraajahaavat maksavat terveydenhuollolle sekä sitä, mitä tekemistä tukisukilla on haavojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
Me Apulapin työntekijät saamme suunnitella työkalenterimme siten, että voimme käyttää työajasta 2 tuntia viikossa liikuntaan. Mikä huikea työsuhde-etu. Tästä tuttaville puhuessa, se on saanut paljon ihastelua ja huokaisuja, että voi kun meilläkin olisi tällainen mahdollisuus työpaikalla! Liikuntatuntien ansiosta iltoihin on jäänyt enemmän aikaa perheen kesken, kotitöihin ja muihin harrastuksiin. Ja on lisännyt ehdottomasti omaa hyvinvointia ja liikunnan tuomia terveysvaikutuksia työssä ja arjessa.
Tämän kertaisen blogiartikkelin tarina on meille apuvälineammattilaisille hyvin tyypillinen. Asiakkaalla oli vuosia jatkunut riippunilkkaongelma, jota oli aikoinaan hoidettu ja kuntoutettu, mutta keinot olivat loppuneet kesken. Kun asiakas saapui vastaanotolle oli alkuperäisen vaivan seuraksi tullut jo muita vaivoja.
Kärsitkö kantapääkivusta, joka oireilee heti aamulla tai kesken lenkin? Se saattaa johtua yleisestä vaivasta, plantaarifaskiitista. Se on kantakalvon tulehdustila, joka voi aiheutua epäsopivista kengistä, jalkaterän virheasennosta tai liiallisesta rasituksesta. Onneksi hoitokäytäntöjä on useita. Älä anna kantapääkivun pysäyttää sinua enää, ota yhteyttä ammattilaiseen ja aloita hoito heti!
WE Designin käsituet ovat ainutlaatuisia sekä ominaisuuksiltaan että ulkonäöltään. Niitä voidaan käyttää hyvin monenlaisten käden alueen ongelmien, kuten sormen keski- ja kärkinivelen yliliikkuvuuden, napsusormien, Mallet Finger-virheasentojen sekä rystykaaren virheasentojen hoidossa.
Ajatus lasten virheasentojen korjaamisesta on muuttunut paljon viimevuosina. Vielä 15 vuotta sitten lasten pohjallisia tehtiin paljon ja pienille lapsille suositeltiin vähintään tukevia ensiaskelkenkiä. Kun paljasjalkakävelyn eduista alettiin puhua, muuttui hiljalleen ajatus myös lasten jalkojen tukemisesta.
Meillä ApuLapissa käy asiakkaita hihamitoilla lähes päivittäin. Tässä artikkelissa kerron minkälainen turvotushoitoon tarkoitettu hiha on, miten se mitoitetaan ja miten palvelu hoidetaan meillä ApuLapissa.
Rannekipu ovat hyvin yleinen työkykyä, arkea ja harrastuksia haittaava vaiva. Rannekanava-ahtauma on yksi yleisimmistä rannekivun aiheuttajista, se tunnetaan myös nimillä rannekanavaoireyhtymä, rannekanavasyndrooma, karpaalitunnelisyndrooma ja latinaksi canalis carpi.
ApuLapin apuvälineblogi (Liikuttavia apuvälineitä ja hidasta palvelua) on ollut hetken tauolla. Nyt jatkamme puhtaalta pöydältä uusilla nettisivuillamme ja uudella nimellä: ApuBlogi. Kerromme tässä jutussa, mitä aiheita blogimme käsittelee, kuka blogia kirjoittaa ja "millä lihaksilla” sekä kenelle blogi on suunnattu.
